Liljamäki - mökkiunelmaa

Koska olen pitänyt kaiken saamattomuuden keskellä radiohiljaisuutta, niin tässä tulee makeaa mahan täydeltä. Tämä julkaisu keskittyy siis kuviin ja myöhemmin taas kirjoitan budjetista ja edistymisestä lisää. Kuten aiemmassa kirjoituksessa lupailin, niin teen nyt kaksi julkaisua lähetysten, jotta saadaan oikein makoisa syksyn aloitus ja toivottavasti mökin viimeisille töille hyvä lopetus. Edellisessä kirjoituksessa avasin tuntemuksia korjausten etenemisestä ja tuleville vuosille jää vielä kaikenlaista puuhastelua, mutta toiveissa on sitten aloittaa mökkeilyä valmiiden sisätilojen kanssa viimeistään vuonna 2022. Mahdollisesti jo hiukan aiemmin. Laskin juuri, että tästä projektista on jo yli 500 valokuvaa. Vaikka osa mahdollisesti toistaa itseään, niin uskon saaneeni eri vaiheista hienosti materiaalia itselle muisteltavaksi tulevina vuosina. Tässä siis kesän aikaansaannoksia. Kuistin pohjatyöt käynnissä. Vanhan tilalle uutta. Uusi kuisti rakentumassa. Kuistin sisätilat alkavat valmistumaa

Turnausväsymys, innottomuus, kesämasennus. En oikein tiedä millä sanoilla kuvailisin omia tunnelmia. Ostimme talon viime kesänä. Tämä kesä on pian ohi enkä ole saanut yhtään lomatunnelmakuvaa mökiltä. Aikataulu on siirtynyt monesta syystä. Harmiksemme esimerkiksi wc-istuinta odotettiin kahden viikon sijaan kaksi kuukautta! Tämä hidasti töitä viemärien ja putkitöiden osalta. Välikätenä toimiva myyjätaho ei oikein osannut ottaa vastuuta tästä ja asiasta jäi hiukan ikävä tunnelma. Koska mökillä moni kulma alkaa olla viimeisiä silauksia vaille valmista ainakin omaan silmään, joten kaikenlainen vitkastelu on kuin neulojen työntämistä kynsien alle. Tästä minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta voin uskoa tuntemuksen olevan juuri tällainen. Toisaalta olen yrittänyt myös kopioida puolison viilipyttymäisyyttä rauhallisuutta. Tällä kaikella olen myös puolustellut itselleni pitkää väliä edellisestä blogista. Kirjoittaminen on hankalaa ja parhaillaan kiermurtelen tuolilla yrittäen keksiä